Kuvapläjäys pennuista

Kuvailtiin eilen Mantan emännän Satun kanssa pentuja, kun pian lähtevät uusiin koteihinsa. Tässä siis kuvia 7-viikkoisesta touhukakaroista, olkaa hyvä! Kaikki kuvat Copyright Satu Rivinoja.

Mihin tämä aika hukkuu?!

 Pennut täyttävät sunnuntaina 7 viikkoa!  Käisttämätöntä, mihin tämä aika oikein hukkuu!  Olen ollut kuukauden päivät nyt sairaslomalla ja minun oli tarkoitus sairasloman aikana ehtiä tekemään sitä tätä ja tota, tyyliin katsoa poikien pieneksi jääneet vaatteet kirppikselle, tehdä vähän nettihommia jne enkä mitään näistä ehtinyt.  Sen sijaan aika on mennyt arjen pyörittämiseen, keppien kanssa jo pelkkä maitotölkin nostaminen pöytään on puolet hitaampaa kuin ilman keppejä! En ollut ikinä ajatellutkaan, että keppien kanssa kaiken kantaminen voi olla näin hankalaa, mutta Siperia opettaa ja nyt kun sain kepit pois niin kaikki tuntuu niin ihanan helpolta!

 No, ehtiihän niitä vaatteita selailla sitten vaikka kesälomalla, tämä sairasaika oli tarkoitettu polveni kuntouttamiseen ja loistavasti se onkin kuntoutunut!  Vielä en saa muuta urheilua koipeni kanssa harrastaa kuin määrättyjä reisilihasjumppasarjoja, mutta kyllä täältä vielä tullaan :) Hevosen selkään olisi kyllä ihana päästä, hinku on kova ja jospa polvi sen nyt viimein mahdollistaisi!  Ensi viikolla palaan töihin mutta teen vai kevyempiä toimistovuoroja nyt ainakin tämän ekan listan, niin saa koipi toipua kunnolla.

 Hurja pentusakki kävi tänään eläinlääkärillä ja hienosti oli kaikki kunnossa, yhdellä pojista oli toinen kives vielä nivuskanavassa mutta eiköhän se sieltä alas pian tupsahda kun ei suvussa kivesvikaa ole esiintynyt.  Joka päivä ovat ulkoilleet ja kuten kuvista voi päätellä, ovat rauhalliset päivät jo takanapäin.  Tämä konkkaronkka menee eikä meinaa! Ihan superreippaita ja vauhdikkaita pikkukavereita kaikki :)

 Kuten kuvasta voi nähdä, Manta imettää pentuja yhä.  Kiinteää ruokaa poppoo kuitenkin syö 3-4 kertaa päivässä ja imetyskertoja olen alkanut rajoittaa.  Tässä on yksi syys siihen, miksi meillä pennut asuvat aina vähintään 8-viikkoisiksi, kun ei nää mun nartut vieroita kovin ajoissa.. Ja nyt kun olen rajoittanut imetyskertoja, käy Manta oksentamassa ruokaa pennuilleen, eli täysin vakuuttunut hän on että nälkäkuolema pentuja uhkaa :D Hassu mamma!

Meillekkin jää kotiin tästä pentueesta pentu, Blondi.  Blondi on Niilon valitsema ja luonteeltaan niin rämäpää, etten sellaista kehtaisi kenellekkään myydäkkään :) Blondista toivotaan jatkajaa sorsa- ja kyyhkystyspuuhiin sitten kun Luca siirtyy eläkkeelle.  Lisäksi toivon pääseväni myös jälleen mejämetsään.  Jotenkin hymyilyttävä olo saada vihdoin oma kasvatti jäämään kotiin!  Olen tätä lykännyt niin monesta pentueesta jo, kun olen omasta harrastuskoirasta haaveillut mutta aina aiemmin ajankohta on ollut niin huono.  Nyt kun pojat ovat aloittaneet hoidossa 2 päivää viikossa, ei mummien hoitoapu ole enää sidottu minun työpäiviini ja toivottavasti saan sitten pyydettyä apua iltaisin jotta pääsen taas treenikentille ja metsään pennun kanssa :)

Kaikille pennuille on siis jo koti tiedossa, kiitos mukavista yhteydenotoista ja pentukyselyistä ja toivotan näin yhteisesti kaikille ilman pentua jääneille onnea pennunetsintään!  Se oma pentu löytyy jokaiselle kyllä varmasti, kunhan vähän malttaa odottaa!  Hyvää kannattaa aina odottaa, eikä missään nimessä sortua epämääräisiin myyntipalstoihin tai varsinkaan hätiköidä pennunetsinnässä.  Meille on seuraava tolleripentue suunnitteilla todennäköisesti loppusyksylle tai vuodenvaihteen tienoille, samoin mahdollisesti myös bordercolliepentue.  Näistä ajatuksista lisää myöhemmin! :)

On siis kevät..

 Ihanat, ihanat kevätilmat on saapuneet!  Meillä on piha jo lähestulkoon sula, kun tonttimme on niin aurinkoisella paikalla.  Kamala loska ja mutalammikot on siis kokeneet kadotuksen ja ulkovaatteilla on edes jonkun prosentin mahdollisuus säilyä edes kutakuinkin käyttökelpoisina jopa parikin ulkoilukertaa!  Minulla on kaksi viikkoa nyt polvileikkauksesta ja olen vähän päässyt ulkoilemaankin jo poikien kanssa.  Pojat touhuavat pihalla ja minä istun terassituolissa koipi ojossa, ei huono sopimus :)
Niilo ja Otto ovat oikein innokkaita koiranulkoiluttajia ja -hoitajia ja pojat hoitavatkin koirien ruokinnan nyt isännän opastuksella lähes vallan, koska kepit tekevät mahdottomaksi ruokakuppien kantamisen meikäläiseltä.  Kuten monen muunkin asian!  Kuinka voikaan olla yhden voileivän tekeminen hankalaa, kun täytyisi saada tarvikkeet siirtymään jääkaapista pöydälle eikä jalka kestä kuin lyhyttä pystyssäoloa vielä.. No, pikkuhiljaa, pikkuhiljaa!  Ei tässä enää ole kuin reilu viikko keppien kanssa "lusittavana"!

 Yläkuvassa Otto hakemassa Mantalle remmiä muuten maailman ihanimmassa Pomp de Luxin vaarinpaidassa!  Molemmilla pojilla on noita useammassakin sävyssä, mutta nuo tämän kevään raidalliset ovat syötävän suloiset!  Niilon kaapista löytyy sama harmaa ja mintunvihreä, ovat aivan ihanan pehmeää luomupuuvillaa! 

Sivulla Niilo pentujen "raadeltavana" ennen nukkumaanmenoa.  Niilon täytyy aina iltaisin päästä pentulaatikkoon sanomaan pennuille

hyvää yötä ja minusta se on niin söpöä!  Kaikki pennut täytyy sylitellä ja pusutella.  Vielä muutama viikko ja luulen, ettei Niilo enää noin vapaaehtoisesti halua istuskella tuolla laatikossa naskalihampaiden syötävänä!

Tällä viikolla pennut ovat laajentaneet reviiriään vierashuoneestamme keittiöön ja olohuoneeseen.  Pari kertaa päivässä ollaan päästetty pentuja tutkimaan uusia paikkoja ja tosi reipasta sakkia ovat! 

 Manta on yhä hyvin omistautunut äiti, mutta Satu-emäntä kävi viime viikonloppuna katsomassa Mantaa ja pentuja ja vei Mantan vähän treenaamaan pennuille tuoduilla vaakuilla ja ihan oli liekeissä ollut tämä äitee.  Eli vähän aletaan antaan jo löysää napanuorasta :) Pennut saivat tutustua vaakkuun pentulaatikossaan ja paria siipeä ovat myös paljon kantaneet.  Innokasta kantajasakkia kaikki, hyvältä näyttää!  Huomenna olisi tarkoitus viedä pennut ekaa kertaa pihalle, jos vaikka käy niin hullusti että takatalvi todella sunnuntaina tulee.  Saadaan ainakin pari hyvää ulkoilukertaa sitten alle jos joudutaan pitämään muutaman päivän tauko ulkoiluista. 



Tänään kuukauden iässä pennut aloittivat naudan jauhelihasta ja munankeltuaisesta tehdyllä mössöllä kiinteät lisäruoat.  En pitänyt mitään kiirettä aloittaa aiemmin, kun Mantan maito riitti niin hienosti.  Nyt kuitenkin pennut ovat jo alkaneet pyrkiä Mantan kupille, joten päätin aloittaa lisäruoan tänään.
Hienosti osasi koko sakki heti syödä ja jauheliha maistui hyvin!  Isoin tytöistä, Pirkko, esitti vähän murinaakin kupilla muille, mutta muuten mahtuivat sopuisasti pentukupille syömään.  Kauheita painimatseja on sakilla muutenkin ja sisaruksista otetaan mittaa todenteolla! Oikein hurjimussakki! :) Alla muutamia kuvia höpönassuista <3

Kuulumisia pentulaatikon ääreltä

  

Tälläistä meillä :) Pennut ovat 2,5-viikkoisia ja ovat kasvaneet tosi hienosti. Kaikki tuplasivat syntymäpainonsa noin 10 vrk iässä ja silmät aukesivat viime viikonloppuna. Manta on rauhallinen ja huolellinen äitikoira, joka pitää pennut ja pentulaatikon tosi puhtaina ja pennut tyytyväisinä ja hiljaisina. Pentuja syntyi tosiaan 3 urosta : Sintti, Elvis ja Mortti ja 3 narttua : Pirkko, Blondi ja Aili. Nimeämisen hoiti Niilo 4v rautaisella ammattitaidolla :) Kynnet leikattiin alkuviikosta ekan kerran ja madotuksen saavat huomenna. Mantasta tulee hienosti maitoa ja sen huomaa kyllä vedenkulutuksessa! Manta syö ruokintansa perustana Acanan penturuokaa ja minusta kyseinen ruoka on pitänyt Mantan toistaiseksi vielä mukavassa massassa. Ruokaa ei ole tarvinnut "yliannostella" vaan sitä on voinut antaa ihan sopivissa määrin ilman liioittelua. Mantan ruokaa täydennetään vähintään yhdellä raaka-aterialla, joka nyt minun polvileikkauksestani johtuen on koostunut lähinnä valmiista neu- tai maukas-aterioista kananmunalla, lohiöljyllä ja maitohappobakteereilla täydennettynä. Pennuilla on masut pysyneet hyvinä eikä löysävatsaisuutta ole esiintynyt.

Minulla tosiaan leikattiin viime perjantaina polvi, polveeni tehtiin uusi eturistiside jännesiirtona polven sivulta. Kyseessä oli päiväkirurgisena toimenpide ja kun alhaisista verenpaineista johtuva huippaus saatiin kuriin niin pääsin samana päivänä vielä kotiin. Viikonloppu menikin sohvalla koipi korkealla maaten, mutta onneksi nyt olen jo päässyt liikeellekkin. "Sylihoitoa" pennut ovat siis totisesti saaneet kun. Niilo on niitä yksi tai kaksi kerrallaan minulle kantanut sohvalle seuraksi :) onneksi mieheni on ollut lomalla tämän ja ensi viikon, niin saan toipua rauhassa. Kepeillä tulee kävellä noin 3 viikkoa, jonka jälkeen aletaan pikkuhiljaa kunnon kuntoutus. Ensimmäiset kaksi viikkoa keskitytään lähinnä ojennuksen ylläpitämiseen ja jalkaa ei saa koukistaa yli 90 asteen. Kolmesti päivässä olen tehnyt annetut jumppaohjeet, joten jossei tällä kestävää polvea saada niin ei sitten millään! :)

Pennut ovat täällä!

 Pennut ovat täällä!

Mantalla tosiaan laskivat lämmöt lauantai-iltana 36,4 ja sunnuntai-aamuna nousivat takaisin ollen aamulla 37,1 ja iltapäivällä 37,8. Petailua ja läähättelyä Manta harrasti jo pari yötä aiemminkin mutta sunnuntai-päivän neiti vaan lepäili sohvalla välillä läähätellen. 
Ajateltiin Mantan emännän Satun kanssa, että yötöiksi menee takuulla, ellei sitten maanantain puolelle. 

Mutta niin vaan ennen seitsemää huomattiin ensimmäinen supistus ja tästä alkoikin kunnon peittojen työntely ja riuhtominen ja määrätietoinen pentulaatikon sisustaminen.  Edelleen ajateltiin että yöllä varmaan synnytetään, mutta parilla henkäisyllä oli klo 19.14 ensimmäinen sukkajalkainen narttupentu syntynyt.  Painoa pennulla oli 387g eli ihan hyvän kokoinen tyttö.

 Seuraavaksi syntyi klo 19.40 tumma, pienempi narttupentu jolla painoa oli 330g.  Etujaloissa tällä nartulla on kolmivarpaiset sukat ja rinnassa valkoista. 

Sitten pidettiin vähän taukoa ja klo 20.21 syntyi urospentu, painoa 362g.  Valkoista nenänpäällä sekä rinnassa ja mahassa, kaikissa tassuissa pienet sukat.

 Melkein heti urospennun perässä syntyi 4.pentu, narttu klo 20.30 muutamalla helpolla ponnistuksella.  Rinnassa tällä nartulla on valkoista ja kaikissa jaloissa kunnon sukat.  Tumma ja tulinen pentu, 330g. 

Neljän pennun jälkeen Manta piti noin tunnin tauon.  Viidettä pentua Manta joutui työntämään selkein ponnistuksin kymmenkunta kertaa, kun aiemmat olivat tulleet parilla ponnistuksella ulos. 
Selkeästi hankalin ulossaatava siis ja mel-
kein jo valmistauduin antamaan synnytysapua.  Mutta niin vaan kun sain hanskat käteen niin oli jo pää ulkona ja seuraavalla työnnöllä koko pentu :) Eli ihan turhaan hoppuilin!  Tällä pennulla oli painoa 367g ja oli siis reippaan kokoinen urospentu. 
Tumma poitsu jolla hiukan valkoista kuonon päällä.




Ja heti viidennen perässä tuli sitten se röntgenissä nähty kuudeskin, pikkuinen tumma urospentu, painoa 323g ja rinnassa iso valkoinen läiskä. 

Kaikki pennut voivat synnytyksen jälkeen todella hyvin, olivat virkeitä eikä yhtäkään tarvinnut sen kummemmin auttaa hengittämään.  Suoraan nisille menivät ja siellä ovat siitä lähtien viihtyneet :)

Manta on oikein elementissään äitikoirana ja ulkoilemaan sen saa oikein väkisin raahata :D Ruoka tarjoillaan imetysasentoon ja vesikuppikin täytyy välillä nostaa kuonon eteen.
Palvelu pelaa!

Manta kun on osittain syönyt raakaa ja osittain nappulaa omassa kodissaan, niin samaa olen jatkanut täällä meillä.  Nappuloita aamulla ja välipalaksi eri lisukkeilla, iltaruoaksi raakaa.  Nyt ollaan menty Acanan Puppy&Junior-nappulalla ja se maistuu Mantalle oikein hyvin.  Maitoa tulee hyvin koska pennut ovat kasvaneet 20-60g / päivä!  Tällä hetkellä päivät koostuvat vain imettämisestä, mutta haparoivia ensiaskeliakin jo koitetaan hiukan ottaa :)


Tänään pennut ovat 4 päivää vanhoja ja eilen aloitin heille Bio Sensor-ohjelman jota olen noudattanut kaikkien pentueitteni kanssa.  Alla siitä lisää!

Bio sensor on Yhdysvaltain armeijan kehittämä ohjelma, jonka tarkoitus on stimuloida pennun aivojen synapsien kehitystä. Pentujen hermoston kehitys on hyvin aktiivista 3-16 vuorokauden iässä, ja Bio Sensor-ohjelma kohdistuu juuri tuohon ikäkauteen. Aivosolujen välisten synapsien määrällä on vaikutus koko hermorakenteeseen. Mitä enemmän koiralla on synapseja aivosolujen välillä, sitä enemmän sillä on mahdollisuuksia käyttää aivokapasiteettiaan. Mitä aiemmin hermosto alkaa kehittyä, sitä enemmän synapseja ehtii syntyä kriittisen kehitysvaiheen aikana. Samanaikaisesti Bio Sensor hyödyttää pentua myös sosiaalistamisen kannalta, ja menetelmä totuttaa pentua käsittelyyn. Hyvän hermoston ja stressinsietokyvyn omaava koira pystyy aikuisenakin oppimaan tehokkaammin, ja toimimaan paremmin vaativissakin tilanteissa.

Bio Sensor-ohjelman on tutkittu vaikuttavan pentujen kehitykseen muun muassa seuraavilla alueilla:

- hermoston varhaisempi kehitys

- parempi kardiovaskulaarinen suorituskyky

- parempi vastustuskyky fyysisille sairauksille

 - parempi ongelmanratkaisukyky

 Bio Sensor-ohjelma suoritetaan pennuille 3-16 vuorokauden iässä kerran päivässä. Ohjelman ärsykkeet eivät kuulu sen ikäisen pennun luontaisesti kohtaamiin ärsykkeisiin. Ohjelmaa ei toisteta useammin, sillä liiallinen stressaaminen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Pentu kerrallaan käydään kaikki viisi kohtaa läpi:

1. Kosketusärsyke

Kutitetaan pentua yhden tassun varpaiden välistä pumpulipuikolla. Ei ole väliä ilmaiseeko pentu tuntevansa ärsykkeen vai ei. Kesto 3-5 sekuntia.

2. Pystyasento (pää ylös)

Pidetään pentua molemmissa käsissä niin, että se on pystyasennossa, pää hännän yläpuolella. Kesto 3-5 sekuntia. 

3. Pystyasento (pää alas)

Kuten edellä, mutta pää alaspäin. Kesto 3-5 sekuntia. 

4. Selkäasento

Pidetään pentua selällään kämmenillä. Kesto 3-5 sekuntia. 

5. Lämpöärsyke

Asetetaan pentu mahalleen märälle, jääkaappikylmälle pyyhkeelle. Ei estetä pentua, jos yrittää ryömiä pois alustalta. Kesto 3-5 sekuntia.

Pentusivu tehty vihdoin synnytystä odotellessa

Sisu on perheemme uusin tulokas, tässä kuvassa ikää 9kk. 









Meillä taidetaan pian synnyttää!  Mantalla tänään 62vrk ainoasta astutuksesta ja eilenillalla laski lämpö 36,4 asteeseen joten h-hetki lähestynee.  Tällä hetkellä Manta on rauhallinen ja keskittyy aika ajoin petaamaan pentulaatikossa olevia peittoja haluamaansa malliin, mutta luultavasti se lähinnä keskittyy keräämään voimia yötä varten.
Tässä odotellessa oli hyvää aikaa tehdä pentusivut valmiiksi joten ne löytyvät nyt Pentuja-sivun alta päävalikosta.  Lisäksi kulutettiin Mantan emännän, Satun kanssa aikaa kuvaten meidän omia koiria pihalla Satun uutta objektiivia hyödyntäen :)

 Yllä ja vasemmalla
Hedera's Esprit de Corps eli Luca

 Alla ja oikealla
Objibwa's Venancia NiBa eli Nanci

 Nancilla on karmea karvanlähtö, huh huh.. :)

Suomenajokoiranarttu Senni on pysynyt tämän metsästyskauden mukavammassa massassa kuin ennen kun ruokavalio on pohjautunut Acanan Sport & Agility- nappulaan ja peuran- sekä hevosen jauhelihoista tehtyihin mössöihin.  Ehkä tästäkin ruipelosta vielä joskus "koirannäköinen" tulee :)

Novascotiannoutajapalleroita on the way <3

Niinhän siinä kävi että Manta on tiine :) Pentuja näkyi ultrassa useampikin kappale joten pian meille syntyy pentuja yhdistelmästä Myrock's Superior Rum x FI MVA FI JVA SE JVA NO JVA POHJ JVA Waterfox Enrico!